Agony of Oppression

On viimeisen kerran
Lyönyt sydä n heikkuden
Viimeinkin aukaissut
ranteet yksinä isen

Taas tuskan nauttima
Sairas mieli tyydyty ksen saa
Astuen ikuiseen pimey teen
ja hukkuen mereen tuliseen

vain very jä ä
Siihen mihin ruumis
rappeuttuu
Siihen mistä sielu
Pakenee…

Tä mä vitun sä älimätön ahdistus
on vain näide vuosien odotus
Ja kun taas elä ä saa
on kuitenkin taas aika kuolla

Vain ruumis jä ä
Siihen mistä sielu pakenee
Siihen mihin very
Hyytyy…