Pakkasenpalvoja

Minä tervaan veneeni talvella
Ettei kevät tuhdolla tarinois
Minä tervaan veneeni talvella
Ettei taas kesä karikoihin kolarois

Etteivät syksyn kuulaat aamut
Rannalta vilkuttais
Eikä ruskakoivut selkää taputtais
Etteivät syksyn kuulaat aamut
Rannalta vilkuttais
Että viimeinenkin jo unta nähdä sais

Minä huuhdon huoleni huurteella
Ettei käy sydän surusta sulamaan
Minä huuhdon huoleni huurteella
Ettei saa pettymyksestä pohjaan palaamaan

Ettei tuo lemmen lounatuuli nostaisi harteilleen
Kantaisi poikki lumen autereen
Ettei tuo lemmen lounatuuli nostaisi harteilleen
Jättäisi yksin kesken onnellisen taipaleen

Minä tervaan veneeni talvella